Lisää jäärataharjoittelua

Mika jatkoi jäärataharjoittelua mökillä kehnosta kelistä riippumatta. Edellisen päivän lähes 30 asteen pakkanen sai pyörän jäämään talliin, mutta tänään tilanne oli vähän toinen. Tänään oli pakkasta enää vajaa kymmenen astetta, mutta lumituisku oli melkoinen.  

Into päästä treenaamaan oli niin suuri, että lumituisku ja pakkanen ei voinut sitä estää. Pyöräkin käynnistyi pakkasesta huolimatta muutamalla polkaisulla, vaikka kone näytti todella jäiselle. Tuisku teki näkyväisyydestä heikon, eikä jäähän tulleita uria erottanut. Välillä pyörä pomppikin aikatavalla.

Ajovarustuksena oli käytännössä sama kuin kesälläkin poislukien nollakelin rukkaset. Muuten ei tullut kylmä kuin sormilla ja vähän nenällä. Ensi kerralla pitänee laittaa rukkasiin lämmitys päälle. Lumituiskun takia joutui pitämään visiiriä auki ja pidemmällä suoralla meinasi vähän nenänpäähän ottaa kylmä. Homma on sen verran rankkaa, että muuten varusteet olivat hiestä litimärät ajon jälkeen. Ajon jälkeen kädet olivat aika hapoilla ja tärisevät. 

Ajaminen oli kyllä todella hauskaa, vaikka keli oli erityisen kehno. Pikkuisen tuli viime kerrasta vauhtia ja rohkeutta lisää. Kaarteisiin tuli jyrkkyyttä ja vähän kovemmassa vauhdissa oli uskallusta irroittaa perä irti pinnasta. Samoin mäelle noustessa pyörä ei enää sammunut, vaan oli rohkeutta vetää se riittävällä vauhdilla. Harjoituksen lopuksi jäi semmoinen olo, että tässähän on vielä toivoa. 

Kuvia ei valitettavasti ole, en uskalla pitää kameraa ajaessa mukana. Kipin sattuessa kamera on varmasti ainut mikä menee rikki.