Nyt on ollut mukava odotus päällä pari päivää! Sunnuntaiaamuna ajallaan ylös ja valmistautumaan päivän surautukseen. Tai valmistelut on oikeastaan tehty jo eilen illalla mutta vielä tänä aamuna kypäräpuhelimen lataus ja aiemmalla surautuksella rikkoutunut kahvasuoja pois.
Tosiaankin intoa ja odotusta on koska tuo edellä mainittu aiempi surautus on tämän kesän kesän toistaiseksi ainoa. Silloin kyllä löytyi Hannun kanssa todella mukavia polkuja ajeltavaksi. Tällä kertaa kyseessä on Kuopion Kurapyöräilijöiden ryhmässä sovittu ajelu ja liikkeelle lähdetään Pitkälahden Abc:lta. Mukaan tulee apsilta nimimerkki Blah, Leppävirralta mukaan liittyy Harri ja hieman myöhemmin Hannukin liittyy letkaan vähäksi aikaa.
Blah, eli Rauno, löytyi sovitusta paikasta ja liikkeelle lähdettiin lähes välittömästi. Ja kun molemmilla on myös kypäräpuhelin niin saatiin ajon ajaksi puheyhteys. Ajelimme mukavia pikkuteitä mutta yhdessä kohdassa lähdin reitillä väärään suuntaan, paluumatkalle tarkoitetulle reitille, joten jouduimme palaamaan vähän matkaa takaisin. Sinänsä se ei haitannut sillä juuri kyseinen osuus oli mukavaa polkumaista tieuraa. Ainut vain että tuon takia tulisimme myöhästymään Harrin tapaamisesta.
Muutenkin matka eteni vähän oletettua hitaammin joten Harri oli ehtinyt odotella reilun puoli tuntia. Hyvillä mielin hän vaikutti olevan hyvässä säässä odottelun jälkeen. Siitäkin jatkettiin saman tien matkaa koska vielä oli sovittu aikataulu Hannun kanssa.
Hetken päästä vastaan tuli kaksi oranssia pyörää ja paljastui että Hannu oli saanut houkuteltua myös Pertin mukaan. Nyt viimein oli aikaa vähän vaihtaa kuulumisia ja suunnitella pieniä muutoksia reittiin. Hannu varsinkin tuntee alueen kuin omat taskunsa ja niin reitille saatiin pari mukavaa lisäystä.
Hannun johdolla jatkettiin matkaa ja ajeltiin erinomaisen mukavia mutkaisia metsäautoteitä ja vähän isompaakin soratietä. Ajettiinpa välillä yksityistä enduropolkuakin, luvan kanssa, ilman sitä ei tuonne ole asiaa. Se oli tosi hauska pätkä, jyrkkine ylä- ja alamäkineen kaikkineen. Vähän umpeenkasvanut paikoitellen mutta hyvin ajettavissa edelleen. Aivan huippu pätkä!
Toisessakin paikassa päästiin ajamaan todella jyrkkä, iso mäki ylös harjun päälle eräällä pienellä ”tiellä”. Yhdessä kohdassa ajettiin kelkkareittinäkin toimivaa entistä tietä pitkin josta oli oikeastaan vain kivikkoinen polku jäljellä. Erittäin hauska osuus tämäkin.
Noin puolentoista tunnin jälkeen Hannu ja Pertsa jatkoivat matkaa kotiin ja me muut menimme lounaalle Joroisten Jari-Pekkaan. Miesten ja mopojen tankkauksen jälkeen menimme Valvatuksen montulle jossa Harrin kanssa ajoimme motocross-radalla ja enduropoluilla. Soramontun reuna tarjosi hyvän rinteen kokeilla ylöspääsyä ja hyvin se meni kun vaan sai tarpeeksi vauhtia. Reilu puoli tuntia siinä leikittiin ennen kuin jatkettiin matkaa.
Nyt lähdettiin paluumatkalle, joskin matkaa oli vielä yli puolet jäljellä. Ajelimme erikokoisia sora-, hiekka- ja metsäautoteitä mm. Suonteen kautta Suonenjoen ohi ja TET-reittiä Airakselaan ja Kurkimäkeen. Yhdessä kohdassa Harri ”katosi” edeltä ja Raunon kanssa ehdimme ajaa vähän matkaa takaisinpäinkin ennenkuin tilanne selvisi. Pidimme aika pitkiäkin välejä koska keli oli todella lämmin ja kuiva joten pölyä oli tosi paljon ja yhdessä risteyksessä sattui klassinen että edellä menevä luuli takana tulleen nähneen hänet ja jatkoi matkaa. Onneksi kaikki oli kunnossa ja saimme puhelimella yhteyden toisiimme.
TET-reitti Suonenjoen ja Airakselan välillä on ennestään tuttu mutta siitä huolimatta erittäin nautinnollinen ajettava. Lopulta sitten Kurkimäessä yhteinen surautus tuli päätökseen, Rauno jatkoi vasemmalle kun minä ja Harri menimme oikealle eli isoa tietä Kuopioon päin ja siitä kohta sitten haarauduttiin eri suuntiin.
Oli taas huippua ajella, jotenkin tuntuu että tästä voisi alkaa taas normaali surautteluaktiivisuus omalta osalta parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Tällä kertaa matkaa tuli melkein 300km ja aikaa meni noin 9 tuntia. Kiitos ajokavereille!
Leave a Reply