Mika lähti Pasi serkun kanssa pitkästä aikaa vähän iltalenkille.
Aluksi kierrettiin tuttu lenkki. Mikalla on vähän ongelmaa ranteen kanssa ja sitä piti vähän aluksi kuunnella, että mille se ajo oikein tuntuisi. Toki ranne oli jo kipeytynyt aikaisempien päivien pihahommista, joten eipä ranteessa ollut mitään menetettävää.
Vakiolenkillä oli vähän heinät kasvanut ja ihan normireittiä ei pystytty ajamaan kokonaan läpi. Alkulämmittelyn jälkeen päätettiin lähteä katsastamaan uusia uria. Keli on ollut pitkään kuiva joten uusia mahdollisuuksia varmaan olisi ilmestynyt.
Muutaman hetken kurvailun jälkeen löytyikin hyvä männikkö, jossa oli herkullisen näköinen metsäkoneen ura. Ainut haaste tuli vähän matkan päästä vastaan, kun eteen tuli hirveästi tuulenkaatoja. Puita oli niin paljon ettei siellä voinut ajaa, pyörä olisi pitänyt ottaa reppuselkään. Pikkuisen kiertämällä pääsimme kuitenkin puiden ohi ja jatkamaan takaisin metsäkoneen uralle.
Vähän huilia männikön jälkeen, ennen kuin taas jatketaan.
Pikkuisen tässä hommassa tulee hiki.
Ura päätyi metsäaukolle, jonne tultua oli pikkuisen hakusessa(ainakin Mikalla), että missä sitä oltiin ja mitä kautta päästäisiin ”isommalle” tiellä. Pika vilkaisu kartalle selvitti tilanteen. Aukolta löytyikin aivan huikea kuusikkopätkä joka päästiin ajamaan. Tälle pätkälle varmasti vielä palataan useampaan kertaan, sen verran mukava se oli ajaa. Kuusikko oli just sopivaa ajettavaksi kuljettajien taitoon nähden.
Kuusikon jälkeen otettiin pieni reippaampi siirtymä ja oikaisu pellon poikki seuraavalle aukolle. Siellä oli heinät päässyt kasvamaan ja eteensä ei nähnyt mitään. Muuten oli kyllä hyvä ajaa, pohja oli kova ja kiviä sekä kantoja suhteellisen vähän. Pitänee käydä jossain vaiheessa raivaamassa ja katsomassa kävellen aukolle ajoreitti läpi. Nyt täytyi ajaa liian varovasti, ettei vaan pahemmin kaatuisi. Vähän reippaammalla vauhdilla olisi ollut hauskempaa.
Aukon jälkeen saavuttiinkin jo ”pihapelloille” ja päivän ajoharjoite loppui siihen. Aikaa hommaa kului reilu tunti ja keli oli mitä mahtavin. Karmea hikihän siinä molemmille tuli. Kumpikaan ei ollut ottanut lähtiessä vettä mukaan, kun tarkoitus oli vaan pikkusen käydä pyörähtämässä. Oiskohan seuraavalla kerralla juomapullo mukana?
Oikein hauska oli taasen kurvailla. Mikalla on kyllä vielä aikatavalla ajotaidoissa kehitettävää, onneksi se on helppoa: täytyy vaan ajaa.
Leave a Reply