Savon Surauttelijat

Parin savolaisen satunnaisia surautuksia moottoripyörillä – 2 guys having random adventures on motorcycles

2019 Reissut

Kaukasus 2019 – päivä 12

Rostov – Voronež 580km

Taasen heräsin ennen kellon soittoa, vaikka illalla ei uni tullutkaan. Sänky oli todella pehmeä ja talosta kuului epämääräisiä ääniä. Liekkö viemärit jutelleet tai jotain. Vai humisiko se vain omassa päässä, tiedä häntä. Ja olipa illalla vähän nälkäkin.

Hotellissa oli hyväkin puoli, sain aamiaisen sänkyyn tai tarkemmin huoneeseen. Ennen aamupalaa olinkin jo pakkaillut pyörän lähtövalmiiksi. Niinpä pääsin helteiseen keliin liikkeelle jo pikkusen vailla kahdeksan.

Eilisen jäljiltä tankki oli aika tyhjä ja kävinkin eka kerran tankilla heti kaupungin reunalla ennen motoria. Tankin jälkeen tein vielä toisen pikatankkauksen ja ekat 400km oli aikamoista painamista motarilla.

Ajelin tänään muutaman kerran miliisien ohi, eikä heitä minun liikkeet kiinnostanut. Antoivat vaan tietä kun tietyöalueella heidät tavoitin. Niinpä siinä tultiin mukavaa 130-140km/h matkavauhtia motarilla ekat tankilliset.

Sitten alkoikin ihan kauhea ruuhka. Autoa oli ihan jatkuvana letkana ja ihmiset seisoskelivat tiellä. En katsonut mittaria mutta kyllä se jonon keulan saavuttamisessa meinasi usko loppua. Varmasti se oli yli 70km ja ehkä alle 100km, jotain siltä väliltä. Keulalta löytyi sitten yksi tietyö jossa oli tiessä kaventuma ja hidaste. Kyseessä on pääväylä Moskovaan, joten nopeasti liikenne on ihan tukossa. En ymmärrä miten ne eivät tee kiertoja näillä tietöille. Pääsin ruuhkassa ajamaan kuitenkin kävelyvauhdin ja 80km/h väliä aika kivasti, vastaantulijoita jouhevasti väistellen. Hyvin ne minut huomasivatkin ja ajoivat penkereelle. Joskus tuli vaan kahta rinnakkain, niin silloin piti itse vetäytyä vähän lähemmäs omaa kaistaa.

Sitten alkoikin maksullinen tie, mutta tällä kertaa puhelimella ei jostain syystä maksu toiminut. Viimeinen maksuosuus 35km oli sitten 130km/h, siellä sai vielä 170km/h matkavauhdissa kytätä peilejä koko ajan. Loppu tultiin siis aika nopeasti perille.

Niinpä olin liikkeellä vähän vajaa kuusi tuntia. Helle alkoi tänäänkin painaa kun en malttanut hirveesti pysähdellä. Tarkoitus oli tulla mahdollisimman liukkaasti katselemaan kaupunkia. Matkalla oli useita rumannäköisiä kolareita ja olipa yhdessä kaarteessa rekka katollaan. Niin se vaan rekkakin lähtee tangetin suuntaan kun on vauhtia riittävästi ja surkea alusta.

Kohteessa hotelli löytyi helposti ja huoneen olin tarjouksen perusteella korottanut vitosella sviitiksi. Nyt oli tilaa, mutta ei tullut heti lämmintä vettä ja pyyhe oli postimerkin kokoinen. Kyllä tässä kuitenkin on motoristin hyvä levätä.

Leikattua tukan ja ajettua parran löysin hyvän ravintolan josta oli näkymät kaupungin yli.

Syönnin jälkeen kiertelin taas yhdessä venäläisessä miljoonakaupungissa. Eipä tässäkään mitään päräyttävän ihmeellistä ollut. Taloja, taloja, porukkaa ja puistoja. Pitäis olla joku opas näyttämässä tai sitten tutustua enemmän internetiin. Tämä reissu ei ole kuitenkaan mikään kaupunkivierailureissu.

Sitten vaan kaupasta vettä sekä leipää ja takaisin hotellille elpymään. Huomenna sitten kohti Moskovaa.

Leave a Reply

Theme by Anders Norén