Parin savolaisen satunnaisia surautuksia moottoripyörillä - 2 guys having random adventures on motorcycles

2020 Reissut

Taivalkoski-Tour pv3

Aamulla herätys kello 7.40 ja suoraan aamupalalle. Se oli oikein hyvä ja paikalla oli myös muita motoristeja.

Liikkeelle päästiin yhdeksältä ja päätettiin käydä ajamassa eilen oikaistu osuus pääosiltaan ja pienen asvalttisiirtymän ja hyvän soratien jälkeen päästiinkin asiaan! Tarjolla oli kangasmetsässä kulkevaa hiekkaista traktoriuraa. Tämä sai kuskit hyvin tunnelmaan ennen pitkää sepelitieosuutta. Sepeliosuuden keskelle sattui myös kenttäradan muistomerkki.

Sen jälkeen siirryttiin sitten haastaville osuuksille. Ensin hiekkapohjaista traktoriuraa jossa oli paikoin vesiesteitä ja paikoin rinnekohdissa veden syövyttämiä rotkoja.

Parissa kohtaa Jaakon Gessu halusi lepäillä, onneksi vain paikaltaan kipattuna.

Sen jälkeen lähdettiin valloittamaan Kapustavaaraa ja sinne noustiin pitkin traktoriuraa jossa oli kiviä ja vesiesteitä, tälläkin osuudella nostettiin gessua pari kertaa ja saatiin todella hyvä hiki pintaan! Hienosti Jaakko kyllä vetää rajallisesta kokemuksesta huolimatta painavalla pyörällä vaikeissa paikoissa eikä edes valita! Kapustavaaralta laskeutuessa tiellä oli este:

Tuon pääsi onneksi kiertämään metsän kautta ja matka saattoi jatkua. Takaisin ajaminen olisikin ehkä ollut liian rankka vaihtoehto…

Välillä ajettiin taas sepelillä ja hyvillä sorateillä. Yhdessä kohtaa jouduttiin kääntymään kiertotielle kun tie (kartassa polku) olisi pitänyt lähteä vasemmalle mutta siinä olikin entistä metsää joka oli kynnetty jollakin koneella valtaville urille eikä minkäänlaisesta tieurasta ollut merkkiäkään. Kiertotie toi osin samoja teitä takaisin (mm. pitkä sepeliosuus ja kenttärata) ja vei sitten hieman isompia teitä Jokijärvelle ja pian sen jälkeen pidettiin pieni tauko. Jaakko puhdisti gessusta ylimääräiset maa-ainekset ja vaihtoi läpimäräksi päässeen paidan kuivempaan. Mistä lie paita kastunut ja liittyykö aamupäivän matkanopeus (40km 2,5 tunnissa) jotenkin asiaan :-).

Lounas nautittiin tänäänkin upealla paikalla järven rannalla.

Hotellin hyvä aamupala kantoi yhteen asti eikä silloinkaan vielä oikein nälkä ollut mutta ruoka maistuu luonnossa aina. Lounaan jälkeen liikkeelle lähdettyä huomattiin että aivan lähellä olisi ollut parempi lounaspaikka pöytineen kaikkineen, mutta tämä ei meitä harmittanut. Pian saavuimme Hossaan jossa oli tarkoitus tankata. Jaakko meni sisälle pyytämään bensapumpun käynnistämistä ja Sami avasi jo tankin korkin valmiiksi. Pian selvisi että paikka aukeaisi vasta klo 15 (klo oli nyt 14.20) johon asti emme malttaisi odottaa joten lähdimme liikkeelle kohti Piispajärveä josta saisi bensaa, matka 20-30km.

Reitti vei edelleen AT-rallin reittiä ja koostui paljolti metsäautoteistä ja sepelitiestä. Saavuimme pian Piispajärvelle jossa sitten selvisi että Sami ei ollut tankinkorkkia laittanut takaisin paikalleen vaan se oli pudonnut! Saimme kuitenkin patentoitua ”korkin” ikean minigrip-pussista ja rautalangasta joten matkaa voitiin jatkaa.

Tästä alkoikin hyvä osuus joka koostui metsäautoteistä (sepeliä ja soraa) ja huipentui metsäkoneen uraan läpi paikoin kostean mutaisten kohtien ja paikoin kuivan kangasmaaston.

Seuraava tankkaus oli Puolangalla jonne saavuttiin 28km asvalttisiirtymällä. Päivällinen nautittiin Ravintola Esterissä, samassa paikassa jossa Sami, Mika ja Jari ruokailivat paluumatkalla Nordkappista 2014. Pitsojen syönnin jälkeen alettiin miettiä yön majoitusta ja päädyttiin soittamaan Manamansalon Kultahiekoille ja sieltä luvattiin mökki. Haasteena vaan se että meidän pitäisi ehtiä sinne vajaassa kahdessa tunnissa ja matkaa oli vielä toistasataa kilometriä. Päivän keskinopeuden perusteella ei olisi mitään mahdollisuuksia mutta päätimme oikoa jos tarvis.

Niinpä lähdettiin kiireellä liikkeelle ja onneksi reitti vei nopeita teitä, vähän sepeliä ja loppu puoliksi hyviä sorateitä ja puoliksi asvalttia, perille asti joten ehdimme hyvin ajoissa. Yksi ylimääräinen stoppi tuli matkalle kun Jaakko huomasi että Samilta tippui jotain mutta onneksi se oli vain laukun sivuvälikössä ollut lounaan roska. Se toki poimittiin mukaan ja vietiin roskiin.

Manamansalossa saatiin aluksi suunnitellun vaatimattomimman mökin sijaan firman paras mökki kohtuuhintaan kun siitä tuli peruutus juuri sopivasti. Maisema varsinkin saa täydet 5 kautta 5. Illalla vielä saatiin nauttia upeasta sateenkaaresta.

Taivalkoski – Manamansalo, 465km, vajaa 12 tuntia.

Ai niin, poroja on varmaan nähty noin sata jo kaikenkaikkiaan eilen ja tänään…

Video päivän surautuksesta

Leave a Reply