Savolaisia surautuksia moottoripyörillä - Random adventures on motorcycles

2019 GS Trophyt

Karelia 2019 D4

Aamulla menimme hyvissä ajoin aamupalalle ja samalla mietittiin suunnitelmaa päivälle. Akin vointi oli merkittävästi eilistä parempi. Samilla oli vielä jarrupalojen hankinta kesken joten päätimme aloittaa siitä. Ensin mentäisiin siis Yokikoneeseen josta palat pitäisi löytyä. Samalla reissulla varustauduttaisiin lähtemään Petroskoin eteläpuolelle etsimään hyviä (siis huonoja) teitä muutaman tunnin lenkkiä varten. Seuraavakin yö kun on tarkoitus majoittua Petroskoissa.

Pyöriä pakkaillessa Samin juttusille tuli Artem joka eilen oli neuvonut varaosaliikkeitä. Hän kertoi, tulkin avustuksella, että oli soittanut paikalliseen yamaha centeriin ja siellä on jarrupalat valmiina odottamassa. Näinpä ajoimme ensimmäiseksi sinne ja sieltä löytyikin kahdet vaihtoehtoiset palat joista toiset varmasti kävisivät. Näin ollen otimme vanhat palat irti ja vertasimme niitä uusiin.

Ei tietenkään käy!Asennuksessa kävi apuna tälläinen kaveri:

Vanhat palat paikalleen ja kohti Yokikonetta.

Siellä selvitellään ja taas sama tulos: ei löydy sopivia.

He soittavat Moto-nimiseen liikkeeseen ja siellä kerrotaan että huomiseksi saadaan tilaamalla. Sami oli tuolla jo eilen käynyt ja silloin kertoivat että ei löydy heiltä. Päätimme mennä ensin Karel-Impeksille ja jos sieltä ei onnistaisi niin sitten Motoon.

Karel-Impeksillä myyjä soittaa saman tien jonnekin ja kertoo kohta että hänen kaverillaan on Yamaha Tenere ja siihen varajarrupalasarja, sen pitäisi olla sopiva. Kaveri on kuulemma jo tulossa palojen kanssa.

Pienen odottelun jälkeen tapaamme Romanin jolta todellakin löytyy lupaavan näköiset palat ja kun vanhat on taas irrotettu niin vertaamalla saadaan varmuus: viimeinkin sopivat palat! Ne on nopeasti laitettu paikalleen, tosin jarrunestettä piti säiliöstä hieman vajuttaa ettei jarrut jää laahaamaan. Sen jälkeen liikkeeseen sisälle ja tilaamaan Romanille jarrupalat Samille myytyjen tilalle.

Lisäksi Sami haluaa tietysti korvata Romanin vaivannäön joten sovimme että Sami tarjoaa Romanille lounaan. Ajamme Romanin lempipaikkaan aivan Petroskoin ydinkeskustaan ja siellä lounasta nauttiessa on mukava vaihtaa kokemuksia moottoripyörämatkailusta ja monista muista asioista.

Lounaan jälkeen kiitämme Romania ja lähdemme Petroskoin eteläpuolelle ajelemaan ennalta suunniteltua reittiä (samaa reittiä Sami ja Mika ajoivat pari vuotta aiemmin) .

Kello on lähtiessä jo kolme joten arvelemme että koko 300 kilometrin lenkkiä emme tule ehtimään ajaa. Lisäksi sade alkaa pian liikkeelle lähdön jälkeen.

Vain muutaman kilometrin jälkeen olemme Petroskoin ulkopuolella soratiellä ja pian alkaa erinomaisen hauska kapea hiekkatie jossa on valtavia koko tien levyisiä ”lätäköitä” vähän väliä sekä valtava määrä pienempiä kuoppia ja kohoumia sekä kiviä, puunpätkiä ja muita esteitä. Tällä tiellä ei kuitenkaan ole juurikaan teräväreunaisia esteitä joten ajaminen on varsin sujuvaa. Tosin Akille tuli yksi tilanne eteen: Vasemmalta aivan tien reunasta koko tien levyistä kuoppaa kierrettyään hän ajautui oikealle tieuran reunalle/viereen ja siellä osui kohdalle kaatunut, mutta reilusti koholle jäänyt puu joka meni etulokasuojan ja renkaan väliin jumiin ja kaatoi pyörän.

Samalla etuiskareiden suojakumit menivät rikki. Tästä ei seurannut sen vakavampaa joten matka jatkui.

Tätä pätkää riitti noin 15 km verran ja sitä seurasi jotakuinkin samanmoinen pätkä asvalttia ja Aki oikaisi aiemmassa kaatumisessa vääntyneen vaihdepolkinen.

Asvalttiosuudella annamme viimein periksi sateelle ja puemme päälle sadevarusteet. Toki pukeudumme herraskaisesti katoksessa.

Pian tultiin uudelleen vastaavanlaiselle tielle kuin aiempi huippupätkä. Tätä riitti yli 20 kilometriä ja nautimme joka hetkestä. Isojen kuoppien kiertely oli kuin slalomia tien laidasta laitaan, kumpareikossa puikkelehtien. Huikeaa ajettavaa!!!

Viiden jälkeen päätimme etsiä paluureitin ja se osoittautui mukavaksi. Pääosin se oli kelvollista isompaa soratietä ja pariin otteeseen oli lyhyet pätkät haastavampaa tietä mutaisine kohtineen ja isoine kuoppineen. Yhdellä tällaisella pätkällä oli myös muutama yllättävän syvä vesieste mutta niistäkin selvittiin hienosti. Loppumatka takaisin hotellille kruisailtiin leveää soratietä ja vasta parin kilometrin päässä periltä alkoi asvaltti. Hotellille saavuttiin klo 18 maissa, matkaa kertyi hieman toistasataa kilometriä plus ajelut kaupungissa.

Illalla käytiin sateesta johtuen taksikyydillä kaupungin keskustassa. Sami kävi Megafonin myymälässä ostamassa internet-paketin sillä aiemmin saatujen ohjeiden mukaan maahan saapuessa aktivoitu paketti ei ollutkaan aktivoitunut vaan nettiyhteys oli veloitettu megatavujen mukaan ja nyt saldo oli loppunut. Rahat kuitenkin luvattiin palauttaa 7pv kuluessa, saas nähdä palautuuko. Kun nettiyhteys oli kunnossa, mentiin syömään karjalaista perinneruokaa tarjoavaan ravintolaan.

Ravintola oli hieno ja ruoka hyvää.

Video päivän ajoista.

Leave a Reply