Parin savolaisen satunnaisia surautuksia moottoripyörillä - 2 guys having random adventures on motorcycles

2015 Surautukset

Sekametsän sankarit

Tänään päästiin surautuksella jo ”vähän” hikoilemaankin. Reitti suuntautui lopulta kohtuullisen haastavaan sekametsään. Keli oli loistava ja auringonlasku luonnollisestikin upea. Auringon valo ei vaan metsään tahtonut paistaa 🙂 Ja kun keli oli iltaa kohti yllättävän viileä niin lämpöä piti saada pintaan muilla tavoin.

Alkulenkkinä kierrettiin pieni neulamäki ja sitten kaatiksen takaa isoja teitä.

Kaatiksen isolta tieltä päätettiin poiketa hyvän näköiselle pienemmälle sivutielle.

Tie oli mukavaa pääosin seisaaltaan ajettavaa tietä, joka osoittautui lopulta umpiperäksi. Sami ”löysi” kääntöpaikalta jotain pehmeää ja saikin takarenkaan sutimaan…eli melkoinen mutalinko kasigessusta tuli tuosta läpi ajaessa.

Yritettiin käydä Samille entuudestaan tuttua jokea ylittämässä, mutta todettiin että virtausta on vieläkin liikaa. Päätettiin tulla kesemmällä uudestaan. Pohjaa ei joesta erottanut tällä kertaa ollenkaan. Sen yli yrittäminen olisi ollut liian suuri riski, eikä sillan rakentaminenkaan houkutellut.

Joelle johti helppokulkuinen pääosin seisaaltaan ajettava tie. Yhdessä kohdassa oli sen verran pahasti lälliä, että piti vähän varmistella istualtaan.
Paluumatkalla päätettiin poiketa metsään niin että heilahtaa vähän lämmittelemään. Ulkolämpötila alkoi laskea lähemmäs viittä astetta ja ajellessa alkoi tulla hiukan viileä. Lämmittelyreittiä ei tarvinnut kauaa etsiä, kun mukavan näköinen ura löytyi. Samillakin lisävalot näyttävät tässä vaiheessa vielä hienosti eteenpäin.

Matkan edetessä puita jouduttiin kiertelemään metsän kautta. Takana näkyy pari isompaa puuta, joita ei jaksettu lähteä katkaisemaan vaan ne kierrettiin. Huomaa Samin oikea lisävalo, on menty läheltä puuta.

Välilä reitillä oli pikkurisuja ja muutama pienempi puu poikittain, osa niistä piti raivata kirveen kanssa.

Sami pääsi tekemään samalla jalkatreenit. Mukava pikku tussahdus pehmeälle sammalpedille paikaltaan kun jalka ei yltänyt uran pohjaan… Ei vaurioita. Kevyesti se kasigessu Samilta nousi. Lisävalo näyttää näin kyljellään ollessa suoraan taivasta kohti. Ehkä seuraavalla kerralla ne on suosiolla jätetty kokonaan pois matkasta…

Mikalla kytkin savusi todella voimakkaasti kun päästiin metsätaipaleen loppukoitokseen. Pikkusen liian varovasti tuli ajettua ja käry oli aika kauhea. Näytti että koko pyöri on tulessa! Kuva jäi harmillisesti ottamatta, olisiko ollut muuta mietittävää siinä vaiheessa 🙂

Metsätaipaleen lopussa vastaan tuli oja, joka aluksi vähän säikäytti.

Onneksi ojan vieressä oli kovaa maata, mutta ennen kiertämistä piti kirvestä heilutella aika tavalla. Saatiin kuitenkin raivattua tilaa sen verran, että pyörät mahtui menemään ”kovan” maan kautta.

Samin tyylinäyte ylityksestä. Samikin päätti tällä kertaa turvautua istumalihaksiin ylityksessä.

  

Reitti oli mukava ja kytkimen savuaminenkin helpotti kun antoi mopolle huilia. Vähän jäi kuraa ja turvetta kotiinvietäväksi.

  

Reissu oli erittäin onnistunut ja tällä kertaa päästiin hikoilemaan ihan kunnolla. Ensi kerralla taitaa pitää ottaa juomista mukaan;) Auringonlaskukin oli upea, mutta siitä ei otettu tällä kertaa kuvia ollenkaan.

Kyseessä oli selkeästi yksi parhaimmista surautuksista.

Täältä löytyy koostevideo.

Leave a Reply